Koikkelan tunnemummot Alma ja Maiju! Ihaniin mummoihin Almaan ja Maijuun voi törmätä erilaisissa tapahtumissa, joissa Koikkela on mukana, sekä heidän omalla YouTube-kanavallaan.
Molempia mummo-hahmoja esittää Anne-Riikka Hanhela. Tässä hän kertoo näistä mummoista, joiden esikuvina ovat Kiikin ja Riikan omat mummot.
Alma-mummo
Isäni äiti, Alma-mummoni. Pohojois-Pohojanmaalta. Tummissa silmissä asui maailman viisaus ja hymyssä lepäsi kaikki rakkaus. Ei ollut sellaista haavaa, jota Alma-mummo ei osannut puhaltaa tai paikata. Ei sellaista murhetta rinnassa, johon mummon lämpö ei olisi yltänyt tai riittänyt. Minulle ja sisarilleni Alman syli oli koko maailma.
Ja mummon vohvelit. Miten sellaista rapeutta ja niin korkeaa vohvelipinoa ei kukaan muu osannut tehdä? Eikä osaa. Miten hillo ja marjamehukin vohveleiden kanssa yhdessä hivelivät kaikkia makunystyröitä ja sulivat suussa.
”Mummon kullat” hän rutisti meidät syliinsä. Maailman parhaimpaan paikkaan. Se paikka ei lähde minusta koskaan pois. Turva. Rakkaus. Ehdoitta ja juuri tässä. Minä riitän ja olen hyvä.
Maiju-mummo
Äitini äiti. Maiju-mummini. Savolainen, Punkaharjun vehreyksiltä, jylhistä maisemista, sinisiltä järviltä. Jonka kaunis, helisevä lauluääni soi lapsen korvissani kauneimmin kuin kenenkään muun. Jonka karjalanpiirakat munavoilla ja karjalanpaisti olivat mualiman parhaat. Jos oli niitä kerran maistanut, sen vaan tiesi. Joka kerta.
Mummini, jonka sielussa asui runotyttö. Kirjoittaja ja runonlausuja. Hän kirjoitti onnittelurunon päivänsankarille. Hän löysi oikeat sanat toivotella ja hyvästellä. ”Elä sie viisaana ja kasva sie kauniina!” Jonka katse oli tarkka ja näkevä. Se katsoi minuun ja sisariini – tiiviisti, mutta nauru ja lempeys siinä:” Höröhörö Olli Puustiset!”. ”Mee sie nii mieki meen. Tuu sie nii mieki tuun!”, me lapset hyväntahtoisesti matkimme mummiamme.
Mummini tiesi, mistä rakkauden tuntee; sitä illalla viimeseks aattelloo ja aamulla ensimmäiseks.
Mummo ja mummi. Kumpikin. Antoivat sylin, turvan ja ikiaikaisen lämmön. Ravitsivat sielun ja ruumiin. Loivat uskon, että tässä on hyvä.
Alma ja Maiju.
Sen sylin, turvan ja lämmön haluan jakaa. Se on kuin lämmin viltti, jonka laitan yllesi. Hymy. Tarkka, mutta lempeä katse sinuun. Lämpimät kädet. Kaikki ne yhdessä kertovat: ”Sinä olet tässä. Juuri nyt ja se on hyvä.”
