Suomessa on paljon karjalaisjuurisia ja isolle osalle nämä juuret ovat tärkeät – siitä osoituksena Suomessa on satoja Karjalan Liiton alaisia, elinvoimaisia Karjalaseuroja. Esimerkiksi jokakesäiset Karjalaiset kesäjuhlat kokoavat yhteen juhlaviikonloppuun tuhansia karjalaisjuurisia ja muita karjalaisuudesta kiinnostuneita.
Mikäpä sen parempi lahja karjalaisjuuriselle kuin kirja, jossa pohditaan karjalaisten juurten merkitystä? Tällaisen tarjoaa runokirjani Tuu sie niin mieki tuun! Karjala-aiheinen kirja syntyi pohtiessani omien karjalaisten juurten merkitystä elämässäni.
Ensimmäiset Karjala-aiheiset runot syntyivät Karjalan Liiton Pohjolan piirin Karjala-aiheiseen runokilpailuun. Palaute runoista oli hyvä ja tasokkaassa kilpailussa pääsin jaetulle kolmannelle sijalle. Hyvästä palautteesta rohkaistuneena ryhdyin kirjoittamaan lisää runoja Karjala-aiheen ympärille.
Palaute kirjasta on ollut positiivista – moni on liikuttunut runoja lukiessaan. Esimerkiksi eräs Karjalasta aikanaan evakkoon joutunut kertoi:
”Itselleni tuli lukiessa mieleen sukuni vaiheet, omien vanhempieni ja sukuni tarinat sekä kaipuu Karjalaan. Koin tekstin eletyn elämäni kertauksena! Kirjailijan runot ovat oma lukunsa, niihin on tiivistetty kaikki olennainen Karjalaan ja karjalaisuuteen liittyvä. Lukeminen nosti tunteet pintaan!”
Koko palautteen tältä karjalaisjuuriselta herralta pääset lukemaan aiemmasta blogipostauksesta.
Lisää tietoa Karjala-aiheisesta runokirjasta löydät Koikkelan sivulta.
Kaikki Karjala-aiheiset tuotteet löytyvät Koikkela Kustannuksen verkkokaupasta teemalla Mie ja sie.
Halutessasi saat kirjan valmiiksi paketoituna kauniiseen paperiin. Katso myös valmiiksi koottu lahjapaketti Karjala-juuriselle.
Karjalainen identiteetti
Sotien jälkeen Suomi joutui uudelleenasuttamaan noin 11 prosenttia koko maan asukasmäärästä. Suurimman osan näistä muodostivat Karjalan evakot, joita oli noin 406 080. Menetetyn Karjalan ihmiset eivät muodostaneet yhtenäistä kansanosaa, vaan eri alueilla oli erilaiset traditiot, kulttuuri ja uskonto.
Nykypäivän mediassa karjalainen kulttuuri tuodaan esille ruoan, tapojen, perinteisen pukeutumisen sekä menetettyjen kotien ja tarinoiden kautta. Karjalaisia ihmisiä kuvaillaan iloisiksi ja vieraanvaraiksi – karjalaiset tuovat aina tuliaisia ja kestitsevät vieraansa hyvin.
Vuonna 2013 tutkin monikulttuurisuuden seminaarityössäni niiden henkilöiden identiteettiä, jotka itse tai joiden esivanhemmat olivat joutuneet lähtemään Neuvostoliitolle luovutetusta Karjalasta. Ymmärsin miksi olen sellainen kuin olen: karjalaisten juurieni takia olen kuullut sukuni evakuointitarinoita ja ymmärtänyt läheisesti menetetyn kodin kaipuun.
Kaipaan sukuni menneeseen Karjalaan, mutta olen silti hyvin kiinnittynyt omaan synnyinseutuuni ja kotiini. En asu kaukana syntymäkodistani, minkä luulen liittyvän kuulemiini tarinoihin menetetystä kodista.
Olen aina ollut kiinnostunut vieraista kulttuureista ja ihmisistä ja kokenut, että kaikkien kuuluisi olla yhdenvertaisia. Seminaarityötä tehdessäni paljastui, että tämä on yleinen tuntemus evakoiden keskuudessa.
Evakot pystyvät ymmärtämään pakolaisten ja maahanmuuttajien tuntemuksia – vaikka Karjalan evakot muuttivatkin oman maansa rajojen sisällä, joutuivat he silti jättämään oman kotinsa, sopeutumaan kulttuurin muutokseen idästä länteen tultaessa ja otettava vastaan monenlaista kohtelua.
💖 Ollaan ylpeitä karjalaisista juuristamme! 💖
