Rakkaus jättää meihin pysyvän jäljen.
Kukilu sekä kuvallinen, kirjallinen ja luova ilmaisu tunnetaitoretkillä.
Keho ja mieli toimivat aina yhdessä. Voimme kehittää tunnetaitojamme ymmärtäessämme tämän. Olemme kokonaisuus ja osa ympäristöämme sekä kulttuuriamme.
Kulttuuri tarkoittaa meille jokaiselle hieman erilaisia asioita, mutta ennen kaikkea se on kollektiivinen, yhteisöllinen, meidän kaikkien yhteinen asia.
Tarvitsemme myös rakkautta. Rakkaus jättää meihin pysyvän jäljen.
Vahvat juuret ja yhteisö kulttuurin sisällä
Minulle merkitykselliset, pysyvät jäljet, juuret, joilta ponnistan, löytyvät omista vahvoista tunnekokemuksistani lapsuudessani.
Lapsuudessa saamastani rakkaudesta, hyvän minäkäsitykseni ja itsetuntoni kivijalasta saan kiittää vanhempiani, isovanhempiani, sisaruksiani sekä sitä pientä kyläyhteisöä Pohjois-Pohjanmaalla 1970-luvulla, jossa pidettiin huolta – myös toisten lapsista. Kyläyhteisö, joka oli turvallinen paikka lapsen kasvaa ja kehittyä.
Se oli myös rikas yhteisö kulttuurin näkövinkkelistä. Yhteisö, jossa sain harrastaa monenlaista ja monikanavaisesti. Olipa se kirjallisuutta (ihana paikalliskirjastomme), taideharrastuksia (mm. aktiivinen kansalaisopisto-, nuorisoseura- ja kuorotoiminta, 4H-yhdistys kerhoineen, srk:n lapsi-, nuoriso- ja perhetyö, taitavat opettajat) tai avara, ympäröivä luonto metsineen. Tilaa liikkua, urheilla, ulkoilla tai poimia marjoja ja sieniä.
Lapsena opin, että kulttuuri on kaikkea tätä. Se on joka paikassa. Se on taidetta, kirjallisuutta, tunteita, ajattelua, kehokieltä, elintapoja, arvoja, henkisyyttä, perinteitä, niiden vaalimista, kasvatusta, luontoa tai yleisiä toimintatapojamme. Mutta se tarvitsee säilyäkseen, pysyäkseen elinvoimaisena turvallisen yhteisön, ihmiset, jotka ymmärtävät kulttuurin arvon ja merkityksen.
Kulttuuri. Kaikkea, jota hengitän. Josta hengitän. Kulttuuri. Kaikkea. Ja paljon enemmän.
Sellaisilla juurilla varustettuina minun on ollut hyvä lähteä maailmaan, myös tunneretkille. Joskus perustani ovat vavisseet rosoisilla ja kivilohkareisilla teillä, mutta ne ovat pitäneet. Vahvistuneet.
Rakkaus, sosiaalisesti voimakas tunne
Pidän termistä Kama muta. Se on sanskritin kieltä ja merkitsee ”olla liikuttunut, täynnä rakkautta, ihailua”. Kama muta syntyy aina yhteydessä toisiin ihmisiin ja tilanteisiin. Se ei synny yksin. Tuntiessamme olevamme täynnä rakkautta, koemme sosiaalisesti voimakkaan tunteen. Se jättää meihin pysyvän jäljen. Voimakkain tunne maailmassa, rakkaus, tutkimustiedoinkin moneen kertaan todistettu.
Olen miettinyt elämässäni paljon termiä Kama muta. Olen ajatellut sen kuvaavan mitä parhaiten käsittämättömän suurta, ylivoimaista liikutuksen tunnetta, joka valtaa kehoni ja mieleni. Ääriään myöten. Tunnetta, jolle minulla ei riitä edes sanoja. Joka leviää minussa, muuttaa muotoaan ja täyttää minut. Yhä uudelleen ja uudelleen. Syvenee minussa. Äidinrakkaus. Joka syntyi lapsiini ja joka kasvaa. Joka sai alkunsa silloin, kun heidät ensi kertaa tunsin. Kun tulin heidät tuntemaan. Äidinrakkauteni kestää ja laajenee, mitä enemmän heitä tunnen ja opin tuntemaan.
Minulle voimakkain tunne maailmassa. Rakastaa ja pitää huolta heistä, lapsistani, jotka olen tässä maailmassa lahjaksi lainaan saanut. Tässä rakkaudessa on yllin kyllin ja vielä jaettavaksi. Kehon ja mielen rakkaus.
Tunnemummojen perusajatus ja -tehtävä on levittää lämpöä ja rakkautta. Jakaa kasvatusvastuuta. Äidinrakkauden jälki yhdistettynä käyttäytymistieteelliseen ja opettajan pedagogiseen koulutukseen. Nämä yhdistettynä vielä näkemyksiin taide- ja kulttuurikasvatuksen merkityksestä. Kulttuuri ja taide laajasti ymmärrettynä kuuluvat myös meidän jokaisen kasvuumme, kehitykseemme ja perusoikeuksiimme.
Kuvallinen, kirjallinen ja luova ilmaisu tunnetaitoretkillä
Kukilu © on keksimäni hauska termi ja kuvaa kuvallisia, kirjallisia ja luovia ilmaisutapoja. Esimerkiksi YouTube-kanavallani Alma ja Maiju auttavat, opastavat, johdattavat ja saattavat tunteiden äärelle lämpimästi, hauskasti ja interaktiivisesti Kukilu © avulla. Kehosta käsin.
Kukilu, Mummon tunnekapsäkki, Mummon ikioma tunnetunnari ja Mummon ikiomat tunnekortit ©
Tunnemummoilla on mukanaan ikiomat tunnetyökalut eli ”Mummon tunnekapsäkki, Mummon ikioma tunnetunnari sekä tietysti Mummon ikiomat tunnekortit”. ©
”Mummon tunnekapsäkkiin” eli tunnelaukkuun mahtuvat negatiiviset, ikävät tunteet. Ja kun ne sinne hauskasti saatetaan, vie tunnemummo ne kapsäkissään pois häiritsemästä. ”Mummon tunnekapsäkki” © on kaikilla tunnetaitoretkillä ystävällisten mummojen mukana.
Esimerkiksi kuvallisen ilmaisun avulla voimme muuttaa tunteitamme, tuntemuksiamme ja aistimuksiamme kuviksi, jotka puolestaan johdattelevat tunteiden maailmaan. Hahmottelemme tunteitamme kuvilla, piirtämällä ja maalaamalla, jolloin annamme muotoja ajatuksillemme ja tunteillemme. Apunamme tässä prosessissa vaikkapa erityiset tunnekortit, kuten ”Mummon ikiomat tunnekortit”. © (Tulossa myöhemmin)
Kirjallisen ja luovan ilmaisun, keskustelun, asioiden pohdiskelun ja sanallistamisen avulla voimme harjoitella ja kehittää kognitiivista oivaltamista, aistien käsittelyä, itsetuntemusta ja oppimisvalmiuksia. Voimme keksiä ja kirjoittaa – ikä- ja kehitystason mukaan – omia satuja, tarinoita ja runoja tunteistamme, tuntemuksistamme ja aistimuksistamme. Tuotokset kannattaa tallentaa, koska ne voivat olla tärkeitä muistoja myöhemmin.
Katsopa vaikka Keho ja mieli -tunneruno © Riitun lukemana. Sen on kirjoittanut ujo Apina-Aakari.
Esimerkiksi luovan ilmaisun avulla voimme muuttaa sisäisiä kokemuksiamme havaittavaksi toiminnaksi. Luovan ilmaisun työkaluina voivat toimia roolileikit, draamakasvatus ja muu kehollinen ilmaisu, jolloin ilmaisemme kehollamme, eleillämme ja liikkeillämme erilaisia mielialojamme. Keho ja mieli yhdessä.
”Mummon ikioma tunnetunnari” © eli hauska, melodialtaan tarttuva ja helppo Smiling Peoplen ikioma tunnelaulutunnari, jonka olen sanoittanut ja säveltänyt, voi auttaa tunnematkoilla Alman ja Maijun tunnevideoissa YouTube-videoilla.
Ihka-aidot mummot Alma ja Maiju tunnemummojen esikuvina
Tunnemummojen esikuvina ovat isoäitini. Oikeat mummot Alma ja Maiju. Heidän tarinansa. Rakkautensa. Kulttuurin arvostuksensa. Mummojen tarinat ammentavat merkityksensä minulle tärkeistä tarinoista ja todellisista tunnemuistoista, jotka minulle jäivät heistä. He jättivät jälkeensä merkittävän perinnön.
Haluan vaalia, kantaa, jatkaa tätä tarinaa ja perintöä eteenpäin – kunnianosoituksena heille. Voit tutustua tunnemummoihin, Almaan ja Maijuun, Alman ja Maijun tarina.
Tunneilmaisu, empatia ja hyvinvointitaidot – kolme tärkeää, mukavaa sanaa
Tunneilmaisu on omien tunteiden tiedostamisen ja havainnoinnin ohella yksi tärkeimmistä tunnetaidoistamme. Tunnistaessamme tunteemme pystymme paremmin ilmaisemaan myönteisiä tunteita ja kanavoimaan negatiiviset tunteetkin niin, että ne eivät muutu meitä vahingoittaviksi.
Tunnemme tunteet kehossamme. Esim. kiukustuessamme saatamme jännittää hartioitamme tai puristaa käsiämme nyrkkiin. Jännitys voi tuntua mahassamme mahan möyrintänä ja nolostuminen poskiemme punastumisena. Suru saattaa tuntua palana kurkussamme, ikävä rintakipuna; rinnan ”ahdistuksena” tai ilosta syntyvä naurumme kipristelee poskiamme.
Oppiessamme tarkkailemaan kehomme reaktioita tunteiden tunnistamisemme helpottuu ja voimme oppia käsittelemään niitä.
Tunnekasvatuksen keskeinen tavoite on empatia. Omien tunteiden tunnistaminen ja tiedostaminen ovat tärkeitä tunnetaitojen ja itsetunnon kehityksessä. Tunnekasvatuksen merkitys on auttaa tunnistamaan omat tunteensa. Tämä puolestaan vaikuttaa myönteisesti vuorovaikutukseemme muiden kanssa.
Kuuntele ja katso, miten touhuntyttö Riitu on Alma-mummonsa opastuksella antanut numeroita asteikolla 4–10 omille päivilleen ja mitä hän kertoo omasta Pahamieli-päivästään Huolihuoneessaan.
Perusopetuksessa ja varhaiskasvatuksessa ymmärretään tunnekasvatuksen ja hyvinvointitaitojen merkitys. Arjessa tietoinen tunnetaitojen ja tunnekasvatuksen harjoittelu saattaa jäädä silti varsin vähäiseksi, jos siitä ei erityisesti ja tietoisesti sovita vaikkapa paikallisessa opetussuunnitelmassa. Tätä havaintoa, näkemystä tukevat myös reilun kahdenkymmenen vuoden mittaiset kokemukseni kasvatus-, koulu- ja opetusmaailmassa.
Nykyään kouluissa tai varhaiskasvatuksessa voidaan tunnetaitoja ja hyvinvointitaitoja, akateemisten taitojen ohella, opettaa, oppia ja vahvistaa monella lailla. Esim. peruskouluissa voidaan opettaa laaja-alaisia hyvinvointitaitoja, joita tarvitsemme opiskelussa, työssä, ihmissuhteissa ja oman itsemme kanssa erilaisissa elämänkaaremme vaiheissa.
Hyvinvointitaidot ovat ensi arvoisen tärkeitä elämäntaitoja. Ne auttavat elämään onnellista, merkityksellistä ja hyvää elämää psyykkisesti, fyysisesti, sosiaalisesti ja emotionaalisesti. Ne ovat mm. tunne-, mielenterveys-, läsnäolo- ja vuorovaikutustaitoja, jotka parhaimmillaan auttavat selviytymään elämän haasteista ja karikoista. Smiling Peoplen verkkosivut sekä tunnemummot Alma ja Maiju tai Riitu ovat syntyneet mitä parhaiten juuri näihin tarpeisiin!
Tunne- ja hyvinvointitaidot rakentavat parempaa elämää ja ensiarvoisen tärkeitä voimavaroja koko elämää varten. Nämä verkkosivut haluavat lämmöllä julistaa, että ”Ikiomalla Tunnetaitoretkellä voimme olla yhdessä hauskalla hetkellä!” ©
Tunnetaitoja kehotietoisesti
Perinteisesti tunnetaitojen opettelussa lähdetään liikkeelle tunteiden tunnistamisesta ja nimeämisestä ns. päänsisäisesti. Silloin kuitenkin unohdamme tunteiden kehollisuuden. Unohdamme, että kehotietoisuus on tunnetaitojemme ydin.
Tunnetaitotyöskentelyssä tärkeää on lähteä liikkeelle nimenomaan kehosta, siirtyä vähitellen ajatteluun ja lopulta taas palata takaisin kehoon. Tehokkaassa tunneharjoittelussa huomioidaan ihmisen kokonaisvaltaisuus ja pyritään kehotietoiseen tunneohjaukseen. Eli tunteet kohdataan ja käsitellään kehosta käsin. Keho ja mieli. Täydellinen kokonaisuus.
Kestävä kehitys
Tunnemummot haluavat huomioida myös kestävän kehityksen, ekologisuuden, eettisyyden ja sosiaalisen vastuullisuuden. Liittyivätpä ne vaikkapa julkisilla kulkuneuvoilla liikkumiseen, kierrätykseen tai vaikkapa vastuulliseen toimintaan somessa.
Ihmiset, verkostot, yhteiskunta, luonto, ympäristö ja kulttuuri ovat tärkeitä arvoja, vaikkapa omaan paikalliskulttuuriimme liittyvien asioiden, kuten oman pohjoispohjanmaalaisen murteen, perinteiden ja tapojen säilyttäminen. Tai kulttuurisesti kestävän kehityksen arvostaminen, erilaisuuden hyväksyminen, monimuotoisuuden näkeminen ja kaikkien oikeuksien kunnioittaminen.
Tunne- ja hyvinvointitaitoja voi harjoitella kehotietoisesti.
Taide- ja kulttuurikasvatus osana kulttuurisesti kestävää kehitystä.
